Sisältöön »
 

Ohjelmisto

 

Tulitikkutehtaan tyttö

Tulitikkutehtaan tyttö

Kesto 1 h 10 min |
draama

Ensi-ilta: 12.01.1990

Ohjaus: Aki Kaurismäki

Käsikirjoitus: Aki Kaurismäki

Pääosissa: Elina Salo, Esko Nikkari, Kati Outinen, Vesa Vierikko

Onnettomissa perheoloissa äitinsä (Elina Salo) ja isäpuolensa (Esko Nikkari) kanssa asuva yksinäinen Iris (Kati Outinen) työskentelee tulitikkutehtaassa ja unelmoi suuren rakkauden löytämisestä, romanttista kirjallisuutta vapaa-aikoinaan ahmien. Tansseissa kukaan ei pyydä tätä kanssaan lattialle kunnes eräänä iltana Iris kohtaa juppimaisen Aarnen (Vesa Vierikko). He viettävät keskenään yhteisen yön ja Iris erehtyy luulemaan heidän välillään olevan todellista rakkautta, tullen myös vahingossa raskaaksi. Aarne yrittää selviytyä tilanteesta rahalla ja käskee Iristä ”hankkiutumaan toukasta eroon”. Iris juoksee auton alle ja vauva kuolee. Kosto alkaa kiteytyä sorretun naisen mielessä ja tämä ostaa apteekista rotanmyrkkyä, menee Aarnen luokse ja myrkyttää miehen. Iris tappaa rotanmyrkyllä muutkin vihollisensa ja elokuvan lopussa poliisit tulevat vangitsemaan hänet tulitikkutehtaan liukuhihnan ääreltä.

Tulitikkutehtaan tytössä Aki Kaurismäki vei päätökseen milloin "työläistrilogiaksi", milloin "häviäjien trilogiaksi", milloin "Suomi-trilogiaksi" nimitetyn kokonaisuuden, joka alkoi elokuvasta Varjoja paratiisissa (1986) ja jatkui Arielissa (1988). Hieman erilaisessa äänilajissa hän palasi tämän trilogian teemoihin elokuvissa Kauas pilvet karkaavat (1996) ja Mies vailla menneisyyttä (2002).

"Tulitikkutehtaan tyttö lähti tulitikusta, paljon vähemmästä ei voi lähteä", Kaurismäki kertoi Peter von Baghille. "Se lähti jostain Kaarle Stewenin haastattelusta joitakin vuosia sitten, siihen aikaan kirjoitettiin siitä kuinka suomalaisen elokuvan ongelma on se, ettei ole kunnon käsikirjoituksia eikä kunnon aiheita. Mihin sanoin, että se ei ole mikään ongelma, elokuvan saa vaikka tulitikusta: eihän se itsestään synny, missähän sitä tehdään - varmaan tehtaassa, ja kukahan sitä tekee - ehkä joku tyttö, minne hän menee työpäivän jälkeen - ehkä kotiin, ja mitähän siellä - ehkä perverssi isäpuoli. Tältä pohjalta kuvattiin tavallaan päivä kerrallaan, jonkinlaisen kohtauslistan mukaan. Ja sitten siihen on osittain ympätty Hans Christian Andersenin satua, tai ajatusta siitä; en löytänyt sitä satukirjaa mistään ja jouduin turvautumaan nelivuotiaan muistoihini. Mutta sekin tuli mieleen siitä tulitikusta, joka tietysti on vähän viitteellisempi lähtökohta kuin Rikos ja rangaistus. Ehkä." (Filmihullu 5/1991).

Tulitikkutehtaan tytön käsikirjoituksena toimivat tosiaankin Kaurismäen mainitsema "kohtauslista" ja hänen erilaisille paperilapuille käsin kirjoittamansa dialogikatkelmat.

Andersenin Pienen tulitikkutytön lisäksi kirjallisena viitekehyksenä vaikuttivat Anni Swanin nuorisoromaani Iris rukka sekä Sergeanne Golonin Angelika-sarja.

Tulitikkutehtaan tyttö sai laajan kansainvälisen levikin ja hyvän vastaanoton ulkomailla. The New York Timesin elokuvatoimittajat listasivat sen mukaan kirjaansa Guide to the best 1.000 movies ever made (1999).

Svenska Filminstitutet toimi toisena tuottajana tässäkin Aki Kaurismäen elokuvassa, joka niin muodoin on sisällytetty Svensk filmografi -teossarjaan.

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.



 
 
x
 
Ostoskori
Tuotteita ostoskorissa: 0  /  Siirry ostoskoriin »  /  Peruuta tilaus